Tyo ennen huvia vai onko tyo osa huvia?

Taalla reissunpaalla tapahtuu jatkuvasti mahtavia asioita, joten on vaikeaa valita mista kirjoittaa ja mista ei. Auto aiheutti paljon huolta ja murhetta, mutta on nyt edes jonkinmoisessa kunnossa. Tosin eilen se paatti olla kaynnistymatta ennen kuin annoimme sille hieman virtaa toisesta autosta. Ollaan mietitty sen tarkistuttamista, joka on pakostakin tehtava ennen kuin voimme lahtea ajamaan outbackiin.

Viikontakaisten autohuolien jalkeen seuraava tavoite oli saada tyota Hunter Valleyn viinialueelta. Ilman sen suurenpia suunnitelmia lahdimme ajamaan ja paadyimme lopulta Hunter Valley YHA:aan katsomaan olisiko siella tyotarjouksia. Respasta nappasimme viitisen numeroa, mutta niista ei tyota irronnut. Olimme jo lahtemassa pois kun sattumalta Heli tormasi mkieheen joka vihjaisi, etta hostellin omistajalla, Markilla, saattaisi olla tietoa tyopaikasta. Markin kaverilla olikin poimijan paikat kahdelle seuraavaksi paivaksi, joten majoituimme hostellin alueelle teltallamme. (On halvempaa, mutta kuitenkin kaikki hostellipalvelut kaytossa.) Hostellin pihalla on aivan mielettoman upea pihasauna ja uima-allas. Heti ensimmaisena iltana oli pakko kokeilla kuinka hyvat loylyt saunasta oikein saa. Kokemus oli uskomaton, jopa eksoottinen saunan tuoksuessa eukalyptukselle ja kunnon loylytkin sielta sai. Lisaksi viela paasi hyppaamaan viilentavaan altaaseen. Paratiisi.

Mutta ei mitaan hyvaa jos ei joitain huonoakin. Seuraavaksi aamuksi sovittu tyo peruuntui ailahtelevan saan vuoksi. Emme antaneet sen lannistaa vaan hommasimme seuraavana paivana uuden paikan Taiwanilaisilta telttanaapureiltamme saamallamme numerolla. Nyt oli taas tyopaikka seuraavaksi aamuksi Tyrrell'sin viinitilalla, mutta jalleen se peruuntui saan vuoksi. Saksalaiset ystavamme kysyivat hyvantahtoisesti omalta tyonantajaltaan meille toita ja olisimmekin paasseet sinne toihin, mutta valitsimme kuitenkin Tyrrell'sin varmistettuamme toiden alkavan seuraavana aamuna ja kestavan ainakin kolme paivaa.

Torstai aamuna sitten viimein suuntasimme 1858 perustetulle Tyrrell'sin viinitilalle vain kymmenen minuutin ajomatkan paahan majapaikastamme. Edellisena paivana olimme kayneet jo tutustumassa paikkaan omasta mielenkiinnosta, kayty kierroksella ja maisteltu viineja. Ensimmaisena kateemme lyotiin mahdoton maara papereita taytettavaksi. Australian byrokratia iskee jalleen! Saimme siis kotilaksyja illaksi. Itse tyo on kohtuu helppoa, revitaan vain rypaletertut viinipensaista ja heitetaan ampariin. Tosin paivan paatteeksi on ylta paalta ravassa ja ekan paivan jalkeen oli sormet rakoilla. Seuraavaksi paivaksi hommattiin sitten hanskat. Eipa se silti oikein tyolta tunnu kun vilkaisee upeita maisemia. Joka puolella levittaytyvia viinitarhoja ja ymparoivia kukkuloita. Palkkaakin lupasivat maksaa...

Olemme myos viettaneet kulinaristisia hetkia iltaisin hostellilla. Omistaja Mark on grillannut makkaraleipia ja japanilaistytot kokkasivat aivan uskomattoman hyvaa sushia. Kyseessa oli kasvisversio, mutta ensimmaiseksi sushi-kokemukseksi taydellinen. Edellisiltana saksalaispojat paistoivat banaani, herkkusieni-pitzaa koko hostellille omistajan valtuuttamina. Parasta pitzaa ikina.


Hostellissa asustaa paljon mielenkiintoisia ihmisia eri puolilta maailmaa. Heihin tutustumalla saa valilla todellisia kulttuurikokemuksia. Suomalaisiin ei vielakaan olla tormatty (eika ruotsalaisiakaan onneksi viela ole nakynyt), mutta kolme virolaistyttoa pitaa taalla majaansa. Tyota on nyt viela ainakin muutamaksi paivaksi, mutta sato on kohta poimittu, joten matka jatkuu taas ensiviikolla.