Sen verran kokkaamisesta innostuttiin silla viikolla, kun paastiin pitkasta aikaa keittioon jossa on kaikki mukavuudet ja erityisesti myos uuni, etta leivottiin jalleen kerran karjanpiirakoita. Aletaan olemaan siina touhussa aikamoisia mestareita. Lisaksi mina tein porkkanalaatikoita pakkaseen joulua varten ja Joni teki oman pravuurinsa eli perunalaatikon.
Paavon ja Tuulan kotiutuessa, me tungettiin tavaramme autoon ja jatkettiin matkaa. Onneksi pitkalle ei tarvinnut menna, siirryttiin nimittain vain seuraavaan kaupunkiin muutaman kilometrin paahan. Tuttavamme Annelli nimittain lahti viettamaan joulun aikaa sukunsa kanssa muualle pain Australiaa, joten meista tuli jalleen talonvahteja. Rauhaisa elamamme siis sai jatkoa muutamalla viikolla. Ulkona on niin valtaisan kuumakin koko ajan, etta me ollaan nyt aivan kyhjotetty sisatiloissa ilmastoinnista nauttien. Rannallekaan ei viiti lahtea, kun uimaan ei juuri nyt kannata menna. Tuohon rannikolle kun on saapunut hurjat maarat meduusoja, ei niita vaarallisimpia, mutta ikavan palovamman niihinkin tormatessa saa. Kerran ollaan laguunilla kayty vilvoittelemassa ja muutamia kertoja ollaan kayty kahvittelemassa alueen suomensukuisten asukkaiden luona, mutta muuten siis ollaan oltu aivan kotihiirina. Mikas tassa tosin ollessa, talo on valtaisa linna, jossa on kuusi makuuhuonetta, telkkaria voi katsoa upottavissa nojatuoleissa lohoten, alakerrassa on iso snookerpoyta ja jopa sauna loytyy.
Joulumme oli erittain suomalainen. Joulusaunottiin aamupaivalla ja sen jalkeen herkuteltiin laatikoilla, kinkulla ja lohella. Joulurauhan julistuskin nahtiin livena netista, tosin taalla oli kello jo silloin kahdeksan illalla. Joulupukki ei tosin osannut meilla tulla kaymaan, pitaa ensi vuonna ilmoittaa osoite tarkemmin. Parhainta joulussa oli puhelut sinne kotisuomeen. Siina tulikin heti muutaman tunnin edesta vaihdeltua kuulumisia. Ja kuultiinpa ensimmaista kertaa kummipojankin puhetta.
Muutama paiva on viela jaljella tata paikallaanoloa, silla tarkoituksena on lahtea Sydneyhyn uutta vuotta juhlistamaan. Tahdon paasta nakemaan sen kuuluisan ilotulituksen Sydneyn satama-alueella. Tuleepahan samalla nahtya kavereitakin, silla useat muutkin ovat ottaneet juhlinnan kohteekseen Sydneyn. Sita en vaan tieda, etta miten mut saa siella pidettya poissa kaikista niista upeista vaatekaupoista. Taalla kun alkoi tapaninpaivana suuret alennusmyynnit ja shoppailemaan tekisi niin alyttomasti mieli.
Moro ! Mites Green Dayn konsertti muuten meni ? Sydneyn ilotulitus on varmasti mieleenpainuva kokemus jota ei heti unohda, kateeksi käy ! Hyvät Uudet Vuodet sinnekkin päin, ja aloitattehan muuten vuoden 2010 "etuajassa" meihin verrattuna....
VastaaPoistaT."PELIMIES"
Kiitos kysymasta. Green Day oli aivan mieleton. Meilla oli liput kentalle ja paastiin tosi lahelle lavaa heilumaan ja hyppimaan kun kaverit soitti kolme tuntia. Piti kirjoittaa keikasta tannekin, mutta oltiin molemmat niin laiskoja, etta se sitten jai. 15 vuoden odotus ei siis mennyt hukkaan. Toivottavasti ei enaa tarvi ihan nain kauaa odottaa, etta paasee niita katsomaan.
VastaaPoistaShow oli muuten jotain mita Suomessa ei varmaankaan nahtaisi, silla yleison joukosta paasi lavalle porukkaa yhtenaan ja monet kaytti tilaisuutta hyvakseen ja syoksy rutistamaan Billie Joeta. Yksi kaveri paasi jopa laulamaan puolet Longview biisista, jonka jalkeen kaveri teki kunnon stage diven. Eli hienoa oli.
Hyvaa tulevaa vuotta myos Suomeen kaikille. Sydnayn ilotulitteista koitetaan raportoida sitten ensi vuonna.